World
Radio TV Handbook 2024?
Jorma Mäntylä, Kangasala
Pitäisikö tilata ja ostaa ”dx-kuuntelijan
raamattu” eli World Radio TV Handbook
2024? Olen ollut 51 vuotta kirjan uskollinen ostaja, ja niitä on kertynyt pari
hyllymetrillistä. Vuoden 2023 painos on ollut niin suuri pettymys, että ensi
kertaa joudun harkitsemaan ostamatta jättämistä, sikäli kuin vuosikerta 2024
edes ilmestyy.
World Radio TV Handbook sai alkunsa Tanskassa toisen
maailmansodan jälkeen, jolloin ulkomaisten radioasemien kuuntelu oli
huippusuosittua. Natsi-Saksan miehittämässä Tanskassa 1940-45 oli etenkin BBC:n
ja Ruotsin radion uutisten kuuntelu välttämätöntä, sillä maan lehdistö ja
radiolaitos oli miehittäjien sensuroima. Lyhyt- ja keskiaaltojen suosio jatkui
sodan jälkeen. Tanskalaiset keksivät julkaista kirjan, johon oli koottu
maailman radioasemien lähetysaikatauluja ja yhteystietoja. World Radio Handbookista tuli sittemmin World Radio TV Handbook ja 70-vuotinen menestystarina. Kirjaa
painettiin muutaman kerran Suomessakin 1970-luvulla.
Kirjan myynti ja levikki pysyivät hyvinä
1980-luvulle asti, jolloin FM-radio alkoi syödä lyhyt- ja keskiaaltoasemien
kuuntelua. Internetin tulo 2000-luvulla kiihdytti WRTH:n alamäkeä. Kesällä 2022
brittiläinen kustantaja ilmoitti, ettei pysty enää jatkamaan kirjan
julkaisemista. Hätiin riensi saksalainen Günter
Lorenz ja hänen sähköiseen julkaisemiseen erikoistunut kustantamonsa Radio Data Center. WRTH 2023 ilmestyi kirjana
pari kuukautta myöhässä tammikuussa 2023, kun normaalisti kirja on ehtinyt
pukin konttiin ennen joulua.
Mitä sitten saimme? Olen puoli vuotta
käyttänyt saksalaisten editoimaa WRTH:ta enkä voi salata pettymystä. Taso on lähes
romahtanut verrattuna tanskalaisten ja brittiläisten kustantajien julkaisemiin
kirjoihin. Joudun usein turvautumaan WRTH 2022:een, koska saksalaiseditiosta
puuttuu tärkeitä tietoja.
WRTH 2023 on lähinnä taajuusluettelo, jollaisia
nykyään löytyy netistä. Pahinta on maa- ja asemakohtaisten referenssiosastojen
poistaminen. Tilalle on tullut maa- ja kaupunkikohtaisia FM-asemaluetteloita,
joista ei keski- ja lyhytaaltoasemien kuuntelussa ole suuremmin hyötyä. Kirjan
lopussa ovat edelleen dx—kuuntelijan eniten käyttämät ITU:n taajuussopimusten
mukaiset maanosakohtaiset taajuusluettelot, mutta niissä on pahoja puutteita ja
virheitä.
Eurooppaan on lipsahtanut Venäjän Kaukoitä. ITU
region II:sta puuttuvat Oseania, Australia ja Uusi-Seelanti. Pohjois-Amerikasta
puuttuu Kanada. Luetteloa on yritetty paikata lisäämällä sinne matalatehotaajuuksien
1230, 1240, 1340, 1400, 1450 ja 1490 asemat. Tästä on vähän hyötyä, sillä
asemat ovat kutsujen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, kun pitäisi olla
osavaltioittain. Etelä-Amerikan taajuuslistasta puuttuvat asemien kutsut. Tämä
on käsittämätöntä, sillä lattarit käyttävät ohjelmissaan usein ja tavanomaisesti
kutsujaan tyyliin ”LT2” Rosario 1230 kHz.
Osa virheistä ja puutteista menee tiukan
toimitusaikataulun tiliin, kun kirja piti editoida parissa kuukaudessa
edellisen kustantajan luovutettua. Kokonaisuus WRTH 2023 on sen näköinen, että
ehkäpä kirjaa 2024 ei tulekaan, vaan tarkoitus olikin ohjata perinteiset WRTH:n
ostajat Günter Lorenzin sähköisten julkaisujen käyttäjiksi. Jos painettu WRTH
2024 on samaa kuin 2023, jätän väliin. Ehtihän noita kertyä 51 vuosikertaa.
JPF ja antennien testausta kuuntelumökissä.
