World
Radio TV Handbook 2024?
Jorma Mäntylä, Kangasala
Pitäisikö tilata ja ostaa ”dx-kuuntelijan raamattu” eli World Radio TV Handbook 2024? Olen ollut 51 vuotta kirjan uskollinen ostaja, ja niitä on kertynyt pari hyllymetrillistä. Vuoden 2023 painos on ollut niin suuri pettymys, että ensi kertaa joudun harkitsemaan ostamatta jättämistä, sikäli kuin vuosikerta 2024 edes ilmestyy.
World Radio TV Handbook sai alkunsa Tanskassa toisen maailmansodan jälkeen, jolloin ulkomaisten radioasemien kuuntelu oli huippusuosittua. Natsi-Saksan miehittämässä Tanskassa 1940-45 oli etenkin BBC:n ja Ruotsin radion uutisten kuuntelu välttämätöntä, sillä maan lehdistö ja radiolaitos oli miehittäjien sensuroima. Lyhyt- ja keskiaaltojen suosio jatkui sodan jälkeen. Tanskalaiset keksivät julkaista kirjan, johon oli koottu maailman radioasemien lähetysaikatauluja ja yhteystietoja. World Radio Handbookista tuli sittemmin World Radio TV Handbook ja 70-vuotinen menestystarina. Kirjaa painettiin muutaman kerran Suomessakin 1970-luvulla.
Kirjan myynti ja levikki pysyivät hyvinä 1980-luvulle asti, jolloin FM-radio alkoi syödä lyhyt- ja keskiaaltoasemien kuuntelua. Internetin tulo 2000-luvulla kiihdytti WRTH:n alamäkeä. Kesällä 2022 brittiläinen kustantaja ilmoitti, ettei pysty enää jatkamaan kirjan julkaisemista. Hätiin riensi saksalainen Günter Lorenz ja hänen sähköiseen julkaisemiseen erikoistunut kustantamonsa Radio Data Center. WRTH 2023 ilmestyi kirjana pari kuukautta myöhässä tammikuussa 2023, kun normaalisti kirja on ehtinyt pukin konttiin ennen joulua.
Mitä sitten saimme? Olen puoli vuotta käyttänyt saksalaisten editoimaa WRTH:ta enkä voi salata pettymystä. Taso on lähes romahtanut verrattuna tanskalaisten ja brittiläisten kustantajien julkaisemiin kirjoihin. Joudun usein turvautumaan WRTH 2022:een, koska saksalaiseditiosta puuttuu tärkeitä tietoja.
WRTH 2023 on lähinnä taajuusluettelo, jollaisia nykyään löytyy netistä. Pahinta on maa- ja asemakohtaisten referenssiosastojen poistaminen. Tilalle on tullut maa- ja kaupunkikohtaisia FM-asemaluetteloita, joista ei keski- ja lyhytaaltoasemien kuuntelussa ole suuremmin hyötyä. Kirjan lopussa ovat edelleen dx—kuuntelijan eniten käyttämät ITU:n taajuussopimusten mukaiset maanosakohtaiset taajuusluettelot, mutta niissä on pahoja puutteita ja virheitä.
Eurooppaan on lipsahtanut Venäjän Kaukoitä. ITU region II:sta puuttuvat Oseania, Australia ja Uusi-Seelanti. Pohjois-Amerikasta puuttuu Kanada. Luetteloa on yritetty paikata lisäämällä sinne matalatehotaajuuksien 1230, 1240, 1340, 1400, 1450 ja 1490 asemat. Tästä on vähän hyötyä, sillä asemat ovat kutsujen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, kun pitäisi olla osavaltioittain. Etelä-Amerikan taajuuslistasta puuttuvat asemien kutsut. Tämä on käsittämätöntä, sillä lattarit käyttävät ohjelmissaan usein ja tavanomaisesti kutsujaan tyyliin ”LT2” Rosario 1230 kHz.
Osa virheistä ja puutteista menee tiukan toimitusaikataulun tiliin, kun kirja piti editoida parissa kuukaudessa edellisen kustantajan luovutettua. Kokonaisuus WRTH 2023 on sen näköinen, että ehkäpä kirjaa 2024 ei tulekaan, vaan tarkoitus olikin ohjata perinteiset WRTH:n ostajat Günter Lorenzin sähköisten julkaisujen käyttäjiksi. Jos painettu WRTH 2024 on samaa kuin 2023, jätän väliin. Ehtihän noita kertyä 51 vuosikertaa.
